Koiruus.net kertoo tarinaa Isännän, Emännän ja heidän lemmikkiensä elämästä, mutta blogin suurimpina tähtinä nähdään pitkäkarvainen collie Black Sara’s James Bond ja sekarotuinen Nemi. Haamukirjoittajan silmin kuvattua elämää elukoiden kanssa kotona, ulkosalla ja reissuilla.

Idea koira-aiheiselle sivulle tuli helmikuussa 2008, mutta Koiruus.net-blogi aloitti aktiivisen toimintansa vasta lokakuussa kun Emännän koira Jami saapui uuteen kotiinsa. Myöhemmin perheeseen tuli Nemi, joka otettiin Pelastetaan Koirat ry:n kautta omistajan lähtiessä ulkomaille.

Emäntä ja Isäntä löysivät toisensa Isännän kahden viikon lomareissulla minkä tuloksena he päättivät aloittaa seurustelun 29.04.2008. Pitkän kolmen kuukauden eron jälkeen (Isäntä Lontoossa, Emäntä Suomessa) he vihdoin saivat toisensa 27.07.2008 minkä jälkeen he muuttivat yhteen, koska Emäntä sabotoi Isännän yrityksiä hakea omaa vuokrakämppää.

Mainoksista, verkkotunnuksesta ja muusta sivustoon liittyvästä vastaa Isäntä, joka mieluusti ottaa postia vastaan osoitteella admin@koiruus.net. Blogin softana toimii Wordpress, ja teeman Isäntä on muokannut Dmitry Arhipovin (nattywp.com) luomasta ilmaisteemasta.

Emäntä

Emäntä on eläinrakas höpsö, jonka elämä on koira, marsut, pelaaminen ja Lara Croft minkä lisäksi aina joskus juoksee viemässä ruokaa vanhuksille muutaman tunnin päivässä.

Jo pienestä pitäen hänestä huomasi, että kyseessä on lahjakas pelaaja, koska jo kaksivuotiaana hän pelasi paremmin Nintendolla Mariota kuin hänen isosiskonsa tai iältään vanhemmat vieraat. Pelaaminen on aina ollut hänelle rakas harrastus, mutta todellinen addiktio sai vallan vuonna 1998 hänen rakastuessaan Lara Croftin seikkailuihin. Tänä päivänä hän omistaa Tomb Raider -sarjan kokonaisuudessaan ja kaikki PlayStationille julkaistut Final Fantasy -sarjan pelit sekä muutamia muita hyviä pelejä. Kokoelmaa on kartutettu myös Isännän toimesta.

Emäntä on tehnyt omia Lara Croft -sarjakuvia noin 60 kappaletta, joiden sivumäärä vaihtelee kahdesta kuuteen.

Siivoamista ei jaksa kovin usein tehdä ilman Isännän piiskausta, mutta kun joskus siivoaa niin sitäkin puhtaampaa syntyy. :)

Isäntä

Isäntä ei koskaan ole kasvanut täysin aikuiseksi vaan edelleen leikkisä ja valmis hassutuksiin sekä yllytyksiin. Vapaa-aikansa hän tuhlaa Emännän liehittelemiseen, koiran kanssa leikkimiseen, webbisivujen väsäämiseen, foorumeilla pyörimiseen sekä leffojen katsomiseen ja monien pelien pelaamiseen. Satunnaisesti hänet nähdään aktiivisena myös irkissä minne hän on myös oman kanavansa perustanut (#fantasia @ IRCnet).

Teollisuusvartija, joka haluaisi toimia IT-alalla, mutta monien sattumusten kautta hän on päätynyt vartijaksi. Ei vartijana oleminen sinänsä paha juttu ole, koska kävely pitää kuntoa yllä ja kopissa voi datailla niin paljon kuin haluaa kunhan duunit tulee tehtyä. Koskaan G4S ei ole tarpeeksi töitä antanut vaan pitää Isännän työpanosta lähinnä itsestään selvyytenä ja koittavat vain sijaisuuksia antaa vaikka Isäntä on monesti pyytänyt täyttä listaa..

Isännän pääkoppa on täynnä tarinoita, erilaisia fantasiamaailmoja hahmoineen ja seikkailuineen. Pään sisällöstä syntyisi helposti kirja jos toinenkin, mutta Isäntä ei ole ainakaan vielä aloittanut kirjailijan uraansa.

Isännällä on hiukan dementtiaa havaittavissa ainakin kotosalla, mutta onneksi Emäntä tietää aina minne Isäntä on tavaransa jättänyt. Ei tykkää asua likaisessa ja romun peittämässä kämpässä, joten siivoaa usein Emännänkin puolesta vaikka mielummin piiskaakin Emännän siivoamaan omat jälkensä.

Black Sara’s James Bond

Pitkäkarvainen collie oli Emännän haaveena vuodesta 1996 lähtien, ja paljon taustatietoakin on tullut luettua vuosien saatossa. Emäntä päätti toteuttaa haaveensa ja Isännän avustuksella löysi kennelin nimeltä Black Sara’s, jonka kautta Emäntä sai soopeliuroksen.

Black Sara’s James Bond kotiutui 15.10.2008, jonka jälkeen hän on enemmän tai vähemmän ollut mukana sekä Emännän elämässä että Koiruus.net-blogissa. Kotiutuessaan Jami oli vain kumikanan kokoinen, mutta vähitellen hänestä kasvoi kulmakunnan komein collie.

Jamista tuli hiukan erilainen collie, koska toinen korva jäi pystyyn. Jalkaa hän oppi nostamaan vasta vuoden ikäisenä, mutta sen jälkeen hän onkin merkannut kaikki mahdolliset paikat ja jättänyt koirapostia kaikille kavereille.

Seropineito Nemi

02.11.2007 virolaiseen koiratarhaan saapui nuori sekarotuinen narttu. Kukaan ei tiennyt hänen tarkkaa ikäänsä, mutta käyttäytymisen ja koon perusteella “asiantuntijat” totesivat hänet noin 10 kuukauden ikäiseksi. Koira sai nimekseen Taryn.

Taryn oli iloinen ja menevä koira, joka ei jättänyt ketään kylmäksi ja tietenkin hän sai kodin nopeasti. Taryn muutti Suomeen 20.12.2007 ja uusi elämä tuntui hymyilevän. Hänen nimensä vaihtui Nemiksi ja temppujakin tuli opittua uuden ihmisen kanssa. Omistaja ei kuitenkaan tuntunut koiran hyvinvoinnista paljoa välittävän ja lopulta omistaja päätti muuttaa ulkomaille eikä Nemi pääse mukaan reissulle, joten Nemi joutui taas pelastettavaksi.

Isäntä bongasi Nemin Pelastetaan Koirat ry:n sivuilta minkä tuloksena koira päätyi Vantaalle Jamin seuraksi 19.02.2009. Nemi sopeutui hyvin uuteen kotiinsa eikä mitään muuta ongelmaa ole ollut kuin vetäminen hihnassa, hyppiminen vieraiden päälle ja haukkuminen tietyille koiraroduille ja autoille. Nemillä on ikuinen nälkä, joten hän tekee mitä tahansa herkkupalasta tai jopa normikoirannappulasta.

Lempinimet: Nemppu, Nemo, Nami

Paikat

Pitkäkosken aitaus
Kaksi isoa aitausta (isot ja pienet) monenlaisella maastolla. Löytyy hiekkakenttää, pitkää ruohikkoa, ojia ja peltomaisuutta. Koirat luultavasti luulevat olevansa oikeasti vapaana, koska alue millä voi juosta on niin iso. Nemi menee aina sekaisin kun saa tutkia, juosta ja kahlata rauhassa tunnin tai kaksi. Pikkuisen miinuksen antaa pimeys talvella, koska alueella ei ole omaa valaistusta.

Laajakorvenpuisto
Keskikokoinen koira-aitaus Vantaan teollisuusalueella (Laajakorvenkuja 1). Täällä aitauksella Jami ja Nemi käyvät useimmin, joten täällä on myös paljon tuttuja koirakkoja, mutta valitettavasti kavereita on paikalla kovin harvoin. Onneksi kuitenkin Codel emäntineen on usein paikalla oikeaan aikaan iltasella. Alue on jaettu pienille ja isoille koirille.

Kannisto
Kannisto on paikka/alue Vantaalla, mutta tässä blogissa Kannistoon meneminen tarkoittaa menemistä Emännän vanhempien luokse. Hyvän kokoinen kaksikerroksinen omakotitalo isohkolla pihamaalla eli todella hyvä paikka jos haluaa rentoutua koirien kanssa. Täällä asuvat Emännän vanhempien lisäksi marsuperhe, pupukolmikko ja kilppari. Näiden elukoiden lisäksi asunnossa satunnaisesti punkkaa omaa elämäänsä etsivä Emännän sisko.

Marsuperhe

Marsut ovat olleet Emännän rakkauden kohde vuosia, ja hänet tunnetaankin lähiseudun marsuasiantuntijana ja perheenlisäystäkin on ollut mukana tekemässä. Marsuperheeseen kuuluvat nykyään Saku, Santa ja Melissa vanhusten, Nannan ja Tanelin, poistuessa marsutaivaaseen vuonna 2008.

Marsuilla on huone jaettu kilpikonnan kanssa Emännän vanhempien luona, mutta elukat ovat tietenkin lajien mukaan omissa aitauksissaan. Marsuista ei blogissa paljoa puhuta, koska nämä veikeät elukat asuvat kaukana ja kaikkihan tietävät, että marsut syövät elääkseen ja elävät syödäkseen eli tuskin blogista tulisi kiinnostavaa jos joka päivä kirjoitettaisiin kuinka marsut syövät.. :]

Marsuja hoitaa lähinnä Emännän äippä, mutta myös Emäntä käy aina joskus ihkuttelemassa ja paijaamassa kolmikkoa sekä vaihtaa heidän purujaan tarvittaessa.